Suomen kunnissa on viimepäivinä tehty hankalia päätöksiä. Kuntapäättäjät ovat joutuneet valitsemaan korottavatko asiakasmaksuja ennen näkemättömän paljon vai tyytyvätkö korotuksissa pelkästään indeksikorotuksiin.
Päätösten hankaluuden taustalla on maamme hallituksen päätös, että kunnat voivat korottaa asiakasmaksuja lähes 30 prosenttia. Tämä päätös liittyy hallituksen tavoitteena olevaan julkisen talouden ”tasapainottamiseen” eli leikkaamiseen. Hallitus leikkaa kuntien saamia valtionosuuksia 150 miljoonalla eurolla ja vastineeksi tästä antaa kunnille mahdollisuuden asiakasmaksujen suuriin korotuksiin. Korotusten avulla pitäisi paikata valtionosuusleikkauksien aiheuttamat lovi kuntien budjetissa. Asukaslukuun suhteutettuna Tampereen osuus 150 miljoonasta on kuusi miljoonaa. Tämä valtionosuuksien leikkaus tulee vielä aikaisempien leikkauksien päälle. Vuoden 2009 tasoon verrattuna Tampere sai vuonna 2015 lähes 60 miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia. Valtio siis vetäytyy kiihtyvällä tahdilla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisestä.
Kunnat ovat siis puun ja kuoren välissä. Korotetaanko asiakasmaksuja vai tehdäänkö alijäämää vai leikataan palveluita. Tampereella ongelmaa lähdettiin ratkaisemaan yhteistyössä pormestarikoalition valtuustoryhmien (Vasemmistoliitto, Kokoomus, SDP ja Vihreät) kanssa. Ilmeistä oli, että esimerkiksi Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei olisi voinut hyväksyä kaikkien maksujen korottamista lähes 30 prosentilla. Omana tavoitteenani oli aikaansaada ratkaisu joka sopisi kaikille ja jonka myös lautakunnan jäsenet voisivat hyväksyä. Tällaiseen ratkaisuun päästiinkin kun maksuja korotettiin mutta monia oleellisia maksuja ei korotettu suurimmalla mahdollisella prosentilla. Itse halusin pitää huolen siitä, että erityisesti haavoittuvimpien ryhmien usein maksamia maksuja ei nostettaisi kovin paljoa. Tällaisia ryhmiä ovat esim. vammaiset ja omaishoitajat. Monien kaupunkilaisten usein maksamissa maksuissa pyrittiin myös maltillisempiin korotuksiin.
Seuraavassa muutama esimerkki mitä päätimme ja miten maksut olisivat voineet nousta jos hinta olisi korotettu niin paljon kuin mahdollista. Terveyskeskuksen lääkärin vastaanoton maksua korotettiin 16,10 eurosta 17,70 euroon, jos korotus olisi tehty 29-prosentin mukaan, olisi maksuksi tullut 20,90 euroa. Alle 16-vuotiaiden kehitysvammaisten tilapäishoidon maksu olisi noussut 18,60 eurosta 24,10 euroon mutta maksua korotettiin nyt 18,92 euroon. Sairaalan poliklinikkamaksu olisi noussut 32,10 eurosta 41,70 euroon mutta maksua korotettiin 35,31 euroon. Päiväkirurgisen toimenpiteen hinta olisi noussut 105,50 eurosta 136,80 euroon mutta nyt korotus tehtiin 116,10 euroon. Osaa maksuista korotettiin suurimmalla mahdollisella hinnalla mutta edellä mainittujen lisäksi monessa muussakin maksussa korotus jäi pienemmäksi. Toki nytkin hinnat ovat monelle korkeita ja pahimmillaan palveluita jätetään käyttämättä hintojen vuoksi.
Tampereella tehdyt päätökset ovat mielestäni kuitenkin oikean suuntaisia. Päätökset mahdollisti yhteistyö pormestarikoalition ryhmien kesken ja lautakuntien jäsenten ymmärrys asialle – kiitokset kaikille esitystä tukeneille! Monissa Suomen kunnissa ja useissa Tampereen naapurikunnissa korotukset tehtiin täysimääräisinä ja joissakin kunnissa tehtiin ainoastaan indeksikorotukset. Suomalaiset joutuvat näiden päätösten vuoksi eriarvoiseen asemaan suhteessa asiakasmaksuihin. Hallituksen politiikka antaa kunnille päätäntä valtaa mutta samalla eriarvoistaa suomalaisia.
2 Kommentit
Varmasti hyvä kompromissi tässä tilanteessa. Tuo huomio, että suomalaiset joutuvat hallituksen esityksen vuoksi eriarvoiseen asemaan on oikea. Tämä kasvattaa eriarvoistumista.
Kiitos. Nyt näyttää siltä, että Tampereen seudulla ja Pirkanmaalla tulee olemaan melkoinen hajonta maksujen suhteen. Osassa kuntia korotettiin niin paljon kuin mahdollista ja joissakin vain indeksin verran.
Jätä kommentti