Valtuusto ohjaa Tampereen rakentamista ja tulevaisuutta

Suomessa kuntien ja kaupunkien tehtävät ovat olleet hyvin laajat. Sote-uudistuksen myötä tehtävien määrä tulee kuitenkin merkittävästi pienenemään, mutta monta merkittävää tehtävää jää ja niiden merkitys korostuu. Asukkaille tuotettujen palveluiden lisäksi päätetään muun muassa kaavoituksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt valittava valtuusto päättää millaista kaupunkia Tampereelle rakennetaan. Päätökset vaikuttavat vuosikymmenien ja jopa sadan vuoden päähän.

Kunnilla ja kaupungeilla on kaavoitusmonopoli joten viime kädessä valtuusto yksin päättää kaupungin kehittämisestä. Maapolitiikka ja kaavoitus ovat kaupungin strategisen kehittämisen tärkeimpiä välineitä joilla vaikutetaan suoraa siihen millaisessa ympäristössä ihmiset elävät. Kaupungin kehitys tai kehityksen jarruttaminen ovat aina poliittisia päätöksiä.

Rakennusliikkeet eivät päätä millaista Tamperetta rakennetaan eikä niiden voitontavoittelu saa olla kaupungin kehittämisen lähtökohta. Kaupungin kehittäminen ei myöskään saa lähteä maanomistajien intresseistä vaan valtuuston pitää katsoa laajaa kuvaa jossa huomioidaan kaikkien kaupunkilaisten, myös tulevien, etu.

Menneinä vuosikymmeninä tamperelaiseen kaupunkikehitykseen, rakentamiseen ja maapolitiikkaan liittyi kyseenalaisia piirteitä. Viime vuosina valmistelun ja päätöksenteon avoimuus on parantunut. Kehitettävää kuitenkin vielä on, sillä tamperelaiset pitää saada paremmin mukaan suunnitteluun ja valmisteluun jo aikaisessa vaiheessa.

Tampere kasvaa usealla tuhannella asukkaalla vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Tampereelle on muuttanut noin Valkeakosken kaupungin asukaslukua vastaava määrä uusia asukkaita. Kaupungin asukasmäärän kasvu tarkoittaa, että kaupungin on muututtava. Liikaan nostalgiaan ja ”ennen oli paremmin” -ajatteluun ei pidä sortua. Vasemmistoliiton pitää huolehtia siitä, että kaupungin muutos ja kehitys toteutuu reilulla ja vastuullisella tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että heikommassakin asemassa olevat otetaan huomioon esimerkiksi rakentamalla riittävä määrä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Samalla on tietenkin pidettävä huolta siitä, että kaupunkikuvan kannalta oleelliset kohteet säilyvät mutta jokaista elementtitaloa tai parkkikenttää ei pidä jäädä kaipaamaan. Kaupungin luonne on, että se kehittyy ja muuttuu ajan myötä.

Hyvästä ja tasa-arvoisesta kaupunkikehityksestä esimerkkinä käy Tampereen raitiotie. Vasemmistolaisempaa hanketta ei oikein voi kuvitella. Vaikean työttömyyden aikana julkinen valta toteuttaa ison hankkeen jolla parannetaan kaikkien, myös pienituloisten, ulottuvissa olevaa joukkoliikennettä. Kaupunkiin saadaan työtä ratikan rakentamisesta ja samalla se takaa työtä tuleviksikin vuosiksi, kun radan varrelle nousee asuntoja kasvavan kaupungin tarpeisiin. Näitä vaikutuksia ei olisi saatu ilman ratikkaa. Kaupungin kasvun edellyttämien asuntojen rakentaminen henkilöautoilun ja bussiliikenteen varaan olisi tarkoittanut uusia lähiöitä. Tämä olisi ollut huomattavasti kalliimpaa kuin kaupungin tiivistäminen ratikkareitin varrelle. Esimerkkinä tästä käy Vuoreksen kaupunginosa jonka infrakustannukset teineen ja viemäröinteineen tulivat maksamaan kaupungille noin 200 miljoonaa euroa ennen kuin yhtään taloa oli edes rakennettu.

Vasemmistoliiton on huolehdittava, että Tamperetta rakennetaan kestävällä tavalla. Hyvässä kaupungissa jokainen pystyy asumaan viihtyisästi tuloistaan huolimatta. Hyvä kaupunki on tiivis mutta samalla vihreä. Hyvin toimiva joukkoliikenne on toimivan kaupungin ytimessä. Hyvin toimivassa kaupungissa ei pieniä tulojaan tarvitse käyttää auton omistamiseen. Kehittyneen, toimivan ja solidaarisen yhteiskunnan merkki ei ole se, että köyhät ajavat autoilla vaan se että parempiosaiset käyttävät julkista liikennettä.