En tiedä onko kirjoituksen otsikko liioitteleva, mutta jotakin sen suuntaista tulee mieleen katsellessani Guardin-lehden verkkosivuilta kuvia Detroitista. Kuvat ovat surullisia ja samalla niistä välittyy menneen suuruudenajan tunnelmaa. Kuvista tulee myös mieleen kuvat raunioituneesta Chernobylistä (tai oikeammin Prypjatista) vaikka kaupunki olikin varsin erilainen ja syyt autioitumiseen varsin toiset.
Detroitin kurjuuden syynä on teollisuuden katoaminen kaupungista ja erityisesti kaupungille maineen tuoneen autoteollisuuden lähtö muualla tai loppuminen kokonaan. Toisena tekijänä kaupungin keskustan autioitumiseen on ollut Yhdysvalloissa ja muuallakin teollisuusmaissa tyypillinen muuttoliike esikaupunkeihin. Tämän muuttoliikkeen mahdollistajina on toiminut yksityisautoilu jota myös Detroitissa suosittiin julkisen liikenteen kustannuksella. Julkinen liikenne ajettiin alas ja ihmisten elämä keskittyi esikaupunkien asuinalueille ja ostoskeskuksiin.
Detroitin kohtalo onkin hyvä muistutus globaalin talouden ongelmista mutta erityisesti kaupunkisuunnittelun ja julkisen liikenteen merkityksestä. Tällaista jälkeä saadaan aikaan kun koko yhteiskuntarakenne luodaan yksityisautoilun varaan ja julkinen liikenne lopetetaan.
En malta olla kuitenkaan kirjoittamatta vielä, että tällaiset teolliset joutomaat ovat joissakin tapauksissa luoneet uutta toisenlaiseen luovuuteen perustuvaa toimeliaisuutta. Detroit tuli tunnetuksi 1960-luvulla myös musiikista ja musiikin teko on kaupungissa jatkunut ainakin elektronisen musiikin osalta aktiivisena ja maineikkaana. Samanlaista kehitystä tapahtui myös Manchesterissa Pohjois-Englannissa 70-luvun lopulta lähtien. Tyhjät halvat tai ilmaiset tilat luovat usein uutta toimeliaisuutta. Kulttuurin kautta ei kuitenkaan koskaan voi syntyä samanlaista määrää työpaikkoja kuin aikaisemmin teollisuudesta. Kaupunkien hengelle ja ilmapiirille sillä voi kuitenkin olla hyvin suuri merkitys.
1 Kommentti
Detroit, unelmien kaupunki.
Jätä kommentti