Sain kutsun kertausharjoituksiin ja lähden huomenna 4.10.2010 Vekaranjärvelle moottoroidun taisteluosaston rungon harjoitukseen. Armeijan olen käynyt vuonna 1996 Parolan nummella enkä ole sen jälkeen kertaamassa ollut yhtä vapaaehtoista harjoitusta lukuun ottamatta joka oli samalla reserviupseerikurssini kurssitapaaminen. Sotilasarvoltani olen reservin vänrikki ja aselajini on panssarijääkäri.
Kertauskutsusta olen edelleen hieman hämmentynyt. Armeijankäynnistä on kulunut jo sen verran, etten enää kustua odottanut. Kalusto (BMP-1) jolle minut aikanaan koulutettiin, on jo romutettu tai siirretty museoon joten ajattelin senkin puolesta asian olevan omalta osaltani ohi. Ikääkin minulla on jo sen verran että kutsu tuli yllätyksenä. Toisaalta pidän kutsua arvossa ja lähden harjoitukseen sen puolesta mielelläni. Viiden päivän poissaolo tuntuu toki perheellisestä vähemmän mukavalta.
Asevelvollisuudesta on käyty keskustelua viime aikoina vilkkaasti. Itse olen yleisen asevelvollisuuden kannattaja ja vastustan palkka-armeijaa. Esitys asepalveluksen lyhentämisestä neljään kuukauteen vaikuttavat oudoilta. Useammat puolustusvoimien sodan ajan tehtävät vaativat entistä enemmän osaamista ja neljässä kuukaudessa on varmasti vaikeaa kouluttaa asevelvollisia yhtään monimutkaisempiin tehtäviin.
Nyt minulla on hyvä henkilökohtainen mahdollisuus tutustua puolustusvoimien toimintaan. Maanpuolustukseen palaan blogissani myöhemmin.
Jätä kommentti