Tammikuun aluevaaleissa valittava aluevaltuusto ei riitä yksin takaamaan riittävän laajaa demokratiaa hyvinvointialueella. Tarvitaan myös muita tapoja saada pirkanmaalaisten ääni kuuluville. Laki takaa muun muassa ikääntyneiden ja nuorten kuulemisen aluehallinnossa mutta myös muut ryhmät tulee huomioida. Kirjoitin aiheesta kolumnin Tamperelaiseen ja se julkaistiin 16. joulukuuta 2021. Kolumni alla:
Demokratiaa hyvinvointialueille
Ensivuoden tammikuussa käydään ensimmäiset hyvinvointialuevaalit ja valitaan valtuutetut tekemään päätöksiä pirkanmaalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Vaalit ovat historialliset koska aiemmin ei koko maakunnan asioista päättäviä valtuutettuja ole valittu suoralla kansanvaalilla. Tehtävä kenttä on myös uudenlainen. Aiemmin näistä palveluista ovat päättäneet jokaisen kunnan valtuutetut erikseen. Uudistus tuo paljon mahdollisuuksia ja edellytykset tasavertaisten palveluiden tuottamiselle koko Pirkanmaalla. Ongelmatonta tämä tuskin tulee kuitenkaan olemaan, vaan työtä onnistumisen eteen on tehtävä.
Yksi kysymys tulee olemaan kuinka kattavasti vaaleissa valittavat 79 valtuutettua edustavat pirkanmaalaisia. Ei ole
Kolumnini Tamperelaisen sivuilla 16.12.2021.
varmaa, että jokaisesta kunnasta tulee valituksi valtuutettu eikä sekään tuleeko valtuutettua jokaiselta Pirkanmaan alueelta. Tästä huolimatta on kuitenkin pidettävä huolta, että kaikkien palveluiden käyttäjien ääni tulee kuulluksi, kun heidän palveluistansa päätetään. Vaikuttamismahdollisuuksissa tulee huomioida niin alueellinen kattavuus kuin erilaiset palveluiden käyttäjäryhmät.
Laki velvoittaa hyvinvointialuetta huomioimaan eri ryhmiä samalla tavalla kuin kunnissa tehdään. Alueille on perustettava nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Päätöksenteossa tulee huomioida kansalaisia tätä laajemmin. Olisi perusteltua, että eri alueiden asukkailla olisi omat vaikuttamistoimielimensä esim. kansalaisfoorumit, joissa voitaisiin käydä keskustelua palveluista ja ilmaista kanta hyvinvointialueen päättäjille. Samalla tavalle eri palveluiden käyttäjillä tulisi olla vastaavat vaikuttamiskanavat, jotta mielipiteet palveluiden laajuudesta, saatavuudesta ja laadusta tulisivat niistä päättävien valtuutettujen tietoon. Samalla tulee myös varmistaa se, että ääni saavuttaa valtuutetut. Monissa hyvissä kansalaisvaikuttamisen keinoissa ongelmana on se, että kerätyt mielipiteet hautautuvat prosessiin eivätkä ne päädy päätöksentekijöiden tietoon ja vaikuttamaan päätöksiin. Tällainen turhauttaa ja vie uskottavuutta vaikuttamiselta.
Hyvinvointialueuudistus on Suomen historian suurin julkisen sektorin uudistus. Se onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Onnistumiselle on oleellista, että päättäjät tietävät millaisia palveluita niiden käyttäjät tarvitsevat ja millaisia palveluiden halutaan olevan. Kaikkien pirkanmaalaisten äänen on kuuluttava.
Jätä kommentti