Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan suomalainen yhteiskunta on eriytynyt ammattiryhmien ja sosiaaliluokkien mukaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että johtaja harvemmin ystävystyy duunarin kanssa. Tutkimusta voisi väittää nolla tutkimukseksi, asia on tiedetty jo pitkään mutta tutkimuksen ansio on siinä, että se vahvistaa tunnetun käsityksen asiasta. Eriytymisellä on se seuraus, että ryhmät seurustelevat keskenään eivätkä tunne toistensa tapoja, elinoloja, mielipiteitä, arkipäivää yms. todellisuutta jossa toiset elävät. Yhteiskunnallisen eriarvoistumisen vahvistuessa myös tämä eriytyminen vahvistuu. Tällä selittyy myös se, että osa hyvinvoivista suomalaisista kieltäytyy edelleen uskomasta, että Suomessakin on köyhyyttä.
Eriytymistä ehkäiseviä ja hillitseviä asioita ovat olleet suomalaisen yhteiskunnan laajat julkiset palvelut joita on käytetty taustasta ja tulotasosta riippumatta. Suurimpana tekijänä on ollut peruskoulu jossa ikäluokka on saanut oppia yhdessä taustoistaan huolimatta. Osalla väestöstä samalla tavalla on toiminut asevelvollisuus. Näissä instituutioissa tapaa ihmisiä monista eri lähtökohdista.
Nyt koulutuksenkin vaikutus on uhattuna kun asuinalueet eriytyvät kiihtyvällä tahdilla, eri ryhmät asuvat eri alueilla ja käyvät eri kouluja. Yksityisten koulujen perustaminen ja koulujen erikoistuminen myös vaikuttavat oppilaiden valikoitumiseen. Vanhan mallisella tasapäistämisestäkin moititulla peruskoululla on myös vahvuutensa. Yhteiskunnallisesta asemasta on myös tullut viime aikoina vahvemmin periytyvää.
Tätä tilannetta ei muuteta kuin tietoisella toiminnalla asian suunnan kääntämiseksi. Julkiset palvelut ja toimeentulon varmistaminen kaikille ovat avainasemassa.
Jätä kommentti