Suomalaisten mielenterveyden tilanne ja ongelmat nousevat julkisuuteen aika-ajoin yleensä jonkin järkyttävän ja traagisen tapahtuman yhteydessä. Tällainen tapaus oli esimerkiksi Kauhajoen kouluampumiset. Otsikoihin nousevat tapaukset ovat kuitenkin jäävuoren huippu. Mielenterveyden ongelmista kärsivät kaiken ikäiset mutta erityisesti ongelmia on nuorilla.
Mistä ongelmat sitten johtuvat? Yksinkertaista selitystä asialle tuskin löytyy. Osa selitystä lienee se, että erilaisia ongelmia osataan tunnistaa nykyään paremmin. Ongelmien saaman julkisuuden myötä ihmiset osaavat itsekin tunnistaa ongelmat toisin kuin ehkä aikaisemmin. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikkea. Suurin syy löytyy kuitenkin nykyisestä elämänmuodosta. Mielenterveys näyttää olevan erityisesti koetuksella läntisissä teollisuusmaissa jossa eletään nopeatahtisessa kilpailuyhteiskunnassa. Tässä yhteiskunnassa myös perinteiset yhteisöt ja tukiverkostot ovat hajonneet ja ihmiset tuntevat aikaisempaa suurempaa yksinäisyyttä.
Aamulehti uutisoi tänään (13.1.2011) verkkosivuillaan, että joka viides 21 vuotta täyttäneistä on saanut hoitoa mielenterveysongelmiinsa. Tiedot on saatu Suomen Akatemian tutkimuksesta. Tutkimuksessa selviää myös, että mielenterveyden ongelmilla on yhteys peruskoulun jälkeisen tutkinnon puuttumiseen ja vanhempien köyhyyteen. Toimeentulo-ongelmilla todetaan olevan myös paljon muita haitallisia seurauksia. Samalla todetaan, että lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina.
Nuorten mielenterveyden ongelmat nousivat esille Kauhajoen ampumistapauksen yhteydessä. Surmien tutkintalautakunta teki suosituksia aseiden saatavuuteen ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Ainakin vielä syksyllä näytti siltä, että mielenterveyspalvelut jäävät täysin huomiotta enkä ainakaan minä ole kuullut asian edistymisestä.
Työni puolesta minulla oli mahdollisuus kuulla syksyllä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Jouko Lönnqvistin esitystä nuorten mielenterveydestä. Hän nosti muiden aiheiden lisäksi esille mielenterveyssyiden perusteella nuorille kirjoitettavien sairaseläkkeiden suuren määrän. Iso joukko nuoria jää kokonaan työelämän ulkopuolelle koska eivät saa apua mielenterveysongelmiinsa. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi tähän ilmiöön sisältyy kansantaloudellinen ongelma. Näistä nuorista ei tule koskaan työntekijöitä ja veronmaksajia. Lönnqvist puhui nousevasta mielenterveyden pääoman käsitteestä. Kansalaisten mielenterveys on osa yhteiskunnan varallisuutta ja siitä tulisi pitää huolta.
Loppujen lopuksi kyse on rahasta. Halutaanko mielenterveyspalveluihin ja ihmisten auttamiseen panostaa? Nuoria ja muita ongelmiensa kansa painivia ei saa jättää yksin jos heidät unohdetaan maksamme vielä tulevaisuudessa ison laskun.
Jätä kommentti