Kirjoitin pyynnöstä alla olevan tekstin pirkanmaalaisten hengitysyhdistysten Pirkanmaan Puhallus -lehteen.
Tampere kehittää ikäihmisten palveluita
Ikääntyneiden kansalaisten palveluista on keskusteltu viime aikoina paljon ja ihan syystä. Suomen väestö ikääntyy vauhdilla ja palveluita tarvitaan enemmän kuin aikaisemmin. Palveluiden on myös oltava monipuolisempia kuin aikaisemmin. Saman ikäisten ihmisten terveyden- ja elämäntilanne voi olla hyvinkin erilainen ja palveluiden on muututtava tämän mukaan. Tampereen kaupunki pyrkii tuottamaan riittävän määrän laadukkaita palveluita jotka vastaavat tarpeeseen. Tässä on paljon työtä ja työtä on tehtykin mutta kuten monessa muussakin asiassa niin ikäihmisten palveluissakaan työ ei tule koskaan valmiiksi.
Palveluiden tuottamiselle luodaan pohja kaupungin talousarviossa josta näkyy muun muassa Tampereen sitoutuminen ikäihmisten palveluiden kehittämiseen. Vuonna 2012 ikäihmisten palveluihin osoitettiin rahaa 174 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 summa oli 190 miljoonaa euroa. Neljän vuoden aikana summa on siis kasvanut 16 miljoonalle eurolla. Tällä rahalla on kehitetty sekä kotihoidon palveluita, että asumispalveluita.
Kotihoidossa on pitkään ollut ongelmana henkilökunnan lyhyet käynnit kotihoidon asiakkaiden kotona. Vanhuksillaan ja heidän omaisillaan on kokemus, että kotona käydään vaan nopeasti kääntymässä eikä vanhusta ehditä kohtaamaan ja keskustelemaan hänen kanssaan. Viimeisen neljän vuoden aikana on kotihoitoon palkattu yli 90 uutta työntekijää. Lyhyiden käyntien määrä on saatu laskuun ja nyt työntekijät käyttävät yli puolet työajastaan vanhusten kodeissa eivätkä esimerkiksi matkoilla asiakkailta toiselle tai toimistolla kirjaamassa asiakastietoja. Kotihoidon tukena toimii nyt myös aiempaa laajempi joukko ammattilaisia. Lääkärit tekevät kotikäyntejä kotihoidon asiakkaiden luokse ja toimivat muun henkilökunnan tukena. Kuntoutuspalveluita tuodaan myös kotiin ja fysioterapeutit tekevät kotikäyntejä jotta toimintakyky pysyisi mahdollisimman hyvänä myös heillä jotka eivät voi helposti kotoaan poistua. Kotihoidossa otetaan myös enenevässä määrin teknologiaa käyttöön. Esimerkiksi lääkkeidenjakoautomaatti mahdollistaa sen, että lääkkeiden lajittelun sijasta työntekijä voi keskittyä vanhukseen eikä rutiininomaiseen työhön.
Valtakunnallisessa keskustelussa on puhuttu paljon kotihoidon merkityksestä mutta kaikki vanhukset eivät ole sellaisessa kunnossa, että he pärjäisivät kotihoidon palveluiden varassa. Näitä ihmisiä varten onkin oltava asumispalveluita joissa voi asua turvallisesti omasta voinnista riippumatta. Asumispalveluissa on kasvatettu ympärivuorokautisen hoivan paikkojen määrää. Sairaalassa asumista on vähennetty. Tampereella oli pitkään tilanne, että monet vanhukset asuivat sairaalassa pitkään ja joskus jopa vuosikausia. Pitkäaikainen asuminen monen hengen potilashuoneissa ei ole varmastikaan sellainen tilanne johon monikaan haluaisi. Tämän vuoksi ympärivuorokautisessa hoivassa on siirrytty tehostettuun palveluasumiseen jossa jokainen saa oman huoneen ja vessan. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on neljän vuoden aikana rakennettu 309. Tänä vuonna Koukkuniemeen valmistuu 90 paikkaa lisää ja tämän lisäksi on tehty päätös vielä 60 uuden paikan rakentamisesta.
Kaikki ikääntyneet tamperelaiset eivät toki ole kotihoidon tai asumispalveluiden piirissä ja heidänkin arkipäiväänsä on tuettava. Kaikille ikääntyneille tamperelaisille löytyy palveluita kahdestatoista palvelukeskuksesta ja neljästä lähitorista. Palvelukeskuksissa ja lähitoreilla järjestetään monenlaista ohjelmaa kulttuuritapahtumista liikuntaan, myös neuvontaa erilaisista palveluista on saatavilla sekä mahdollisuus lounasruokailuun on olemassa. Neuvontaa kaikenlaisissa asioissa saa myös Puutarhakadulla sijaitsevalta Kotitorilta johon voivat olla yhteydessä sekä tamperelaiset vanhukset itse että heidän omaisensa. Monimutkaisissa etuuksiin ja palveluihin liittyvissä kysymyksissä on usein apu tarpeen ja Kotitorilla löytyy osaamista jotta etuus tai palvelu ei jää käyttämättä sen vuoksi, että sitä ei osata hakea.
Ihminen ei kuitenkaan elä vain hoidosta ja palveluista vaan mielekäs elämä vaatii muutakin. Ikäihmisten palvelut ovat tiivistäneet kokoajan yhteistyötään kulttuuripalveluiden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että kulttuuripalveluita viedään aikaisempaa enemmän palvelukeskuksiin ja ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin. Haluttaessa palveluita viedään myös kotihoidon mukana ihmisten koteihin. Kulttuuriin lisäksi pyrimme kehittämään ikäihmisten liikuntapalveluita niin, että liikunnan harrastaminen olisi mahdollisimman helppoa myös ikääntyneille. Liikunnalla on suuri merkitys toimintakyvyn ylläpitämisessä myös ikääntyneillä kun harjoitteet ovat oikeanlaisia. Palveluissa tukena toimivat myös kulttuuri- ja liikuntaluotsit, eli vapaa-ehtoiset joita voi pyytää mukaan ja tueksi jotta kulttuurin tai liikunnan harrastamisen kynnys laskisi.
Meillä Tampereella on edessä iso työ jotta palvelut saadaan jatkossakin vastamaan ikääntyneiden tamperelaisten tarpeita ja toiveita. Asiaan on kuitenkin herätty ja työt on aloitettu jotta tulevaisuudessa jokainen ikääntynyt tamperelainen saa tarvitsemansa palvelut.
Jätä kommentti