Pidin alla olevan puheen Koukkuniemessä keskiviikkona 9.10.2013 ”Koukutus” -tapahtuman yhteydessä:
Uusi Koukkuniemi – Tervetuloa!
”Se on hyvä koti siellä Koukkuniemessä” lausui eräs Koukkuniemessä asuva ikäihminen, kun häneltä tiedusteltiin nykyisestä asuinpaikasta. ”Hyvä koti” – nämä kaksi sanaa kuvaavat hyvin sitä, mitä Koukkuniemi on. Se on lähes tuhannen ikäihmisen koti, jossa he kertovat viihtyvänsä. Koukkuniemi on hyvä koti myös siellä asuvien ikäihmisten omaisten mielestä. Kuten saamme tänään kuulla, on heidän äideillä, isillä, mummoilla ja vaareilla Koukkuniemessä asiat kohdallaan. Tästä voimme olla ylpeitä.
Koukkuniemi on aina ollut mainettaan parempi paikka. Koukkuniemen asukkaat kokivat sen hyvänä kotina myös niinä kuluvan vuosituhannen alkuvuosina, jolloin alueeseen kohdistui runsaasti kritiikkiä ja negatiivista julkisuutta. Nämä vuodet olivat henkisesti raskaita varsinkin työntekijöille, jotka tekivät hyvää työtä saamatta siitä juurikaan kiitosta – päinvastoin.
Kritiikki käänsi katseet kohti Koukkuniemeä ja pakotti tarkastelemaan tätä hyvää kotia ja pohtimaan, miten siitä voitaisiin tehdä entistäkin parempi. Negatiivinen julkisuus voidaan nähdä lähtölaukauksena niille kehittämistoimille, joita alueella on viime vuosina tehty.
Koukkuniemen alueen yhtenä merkittävänä kehittämishankkeena on toiminut Tampereen kaupungin ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston yhteinen Koukkuniemi 2020 –hanke, joka käynnistyi syksyllä 2010. Tämä tilaisuus toimii osaltaan kyseisen hankkeen päätöstapahtumana ja välitilinpäätöksenä sillä kehityksen tiellä, jolle on nyt lähdetty. Koukkuniemi 2020 -hankkeessa oli useita kunnianhimoisia tavoitteita, jotka näyttävät toteutuvan erinomaisesti.
Koukkuniemi 2020 -hankkeen yhtenä tavoitteena oli Koukkuniemen johtamisen ja toiminnan kehittäminen, joka käynnistyi perusteellisella selvityksellä Koukkuniemen alueen nykytilasta. Selvityksessä todettiin, että moni asia alueella on hyvin, mutta tiettyjä osa-alueita olisi mahdollista myös parantaa. Tehdyissä selvityksissä kävi ilmi, että yhdeksi suureksi Koukkuniemeksi mielletty kokonaisuus pitää sisällään suuren joukon erilaisia ikäihmisiä, joiden yksilölliset tarpeet vaihtelevat. Selvitystyö toi esille myös sen, että alueelta löytyy hyvin erilaisia koteja – osastoja, joiden toiminnassa on merkittäviä eroja myös laadussa ja vaikuttavuudessa. Vaihtelua laadussa ja vaikuttavuudessa havaittiin myös sellaisilla osastoilla, joilla työskenteli saman verran työntekijöitä ja joiden asukkaiden hoivan tarpeet olivat samansuuntaisia. Johtopäätöksenä todettiin, että hoitajien määrä ei suoraan kertonutkaan hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta, vaan laatuun vaikuttavat tekijät löytyivät muualta.
Kun asiaa tarkasteltiin edelleen, saatiin selville, että monilla hyvin pärjänneillä osastoilla laatu muodostui hyvästä asukaslähtöisyydestä, yhdessä tekemisestä sekä työntekijöiden mahdollisuudesta vaikuttaa päivittäisen työnsä sisältöön Lisäksi avoimella ja keskustelevalla ilmapiirillä oli yhteys osastojen parempiin tuloksiin. Näillä osastoilla myös työntekijöiden työtyytyväisyys oli muita osastoja korkeammalla tasolla. Selvityksissä saadut tiedot ovat hyviä ja jopa lohdullisia. Ne kertovat, että usein keskusteluissa esiintyvä resurssien lisääminen ei välttämättä parannakaan hoitotyön laatua, mutta tulokset kertovat myös siitä, että voimme tehdä paljon, kun kehitämme työtä ja työyhteisöä.
Selvitystyön tulokset ovat johtaneet toimintaan. Koukkuniemen vanhainkodin organisaatiorakennetta on uudistettu. Koukkuniemen alueen esimiehiä on valmennettu uuteen tapaan toimia. Lisäksi työyhteisöjä on kuunneltu ja valmennettu, jonka lisäksi useat alueen osastot ovat käynnistäneet yhdessä asukaslähtöisyyden kehittämiseen tähtääviä projekteja.
Merkittävä muutos on ollut vanhainkodin organisaatiorakenteeseen tehdyt muutokset, jotka toteutettiin yhteistyössä vanhainkodin osastojen esimiesten kanssa. Muutoksella on pyritty luomaan toimivammat rakenteet, jotka mahdollistaisivat paremmin esimiesten vertaistuen ja yhdessä tekemisen. Alustavat tulokset ovat olleet vaikuttavia ja eräs esimiehistä totesikin, että ”he ovat nyt löytäneet toisensa”. Tämä on koettu hyvin voimaannuttavana.
Uuden organisaatiorakenteen myötä esimiehiä on myös valmennettu heidän uuteen rooliinsa. Esimesivalmennuksen pääpaino on ollut valmentavassa johtamisessa, jonka avulla on haluttu lisätä keskustelua, yhdessä tekemistä ja työntekijöiden mahdollisuutta vaikutta arjen hoitotyöhön. Esimiehet ovat kokeneet, että heistä on tullut vastausautomaattien sijaan kysymysten esittäjiä ja jonkinlaisia mahdollistajia, joiden tehtävänä on auttaa hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen liitettyjen hyvien asioiden juurtuminen ja leviäminen. Esimiesvalmennuksen alustavat tulokset ovat olleet hyviä ja esimiehet ovat kokeneet, että nyt heille on annettu työkalut ja lupa kehittää osastojen toimintaa.
Miten organisaatiorakenteeseen tehdyt muutokset ja esimiesvalmennus sitten näkyvät sen tärkeimmän eli Koukkunimen asukkaan elämässä. Tehdyillä toimenpiteillä on luotu pohjaa kaikista tärkeintä ja haastavinta kehitystyötä silmälläpitäen, jossa osastot ovat lähteneet parantamaan kykyään kuunnella asukasta.
Työyhteisöt ovat lähteneet luomaan uusia käytäntöjä asukkaiden kuunteluun ja heidän tarpeidensa herkempään tunnistamiseen. Tavoitteena on, että jokaisen asukkaan ympärille pystytään luomaan asukkaan tarpeista lähtevät yksilölliset palvelut ja tarpeiden muuttuessa myös osastojen toimintaa kyetään muuttamaan. Valtaa ja vastuuta halutaan antaa asukkaille sekä heidän lähellä oleville omaisille ja hoitajille. Luonnollisesti asukkaalla ja hänen lähellä olevilla on paras tieto siitä, mitä asukas tarvitsee. Kaikessa kehittämisessä on menty asukkaiden tarpeet edellä ja tehdyt toimenpiteet ovat tähdänneet asukkaan hoivakokemuksen parantamiseen. Kehittämistoimet, joista kuulemme tänään, näyttävät antavan vahvan tuen Koukkuniemen uudelle suunnalle kohti parempaa kotia.
Tampereella halutaan tarjota hyvä koti jokaiselle ikäihmisille. Kenenkään hyvä koti ei ole sairaala ja tämä linjaus tulee muuttamaan palvelurakenteita. Muutos tulee vaikuttamaan laajasti Tampereen kaupungin palvelujen rakentumiseen ja siinä samassa se tuo muutoksia myös Koukkuniemen alueelle. Lähistöllä sijaitsevan Kaupin sairaalan tullaan siirtämään muualle kuten myös Rauhaniemen sairaalan toiminta vuoteen 2020 mennessä. Palvelurakenteiden muutos keskittää sairaalatoimintoja ja selkiyttää hoitopolkuja Muutoksilla pyritään turvaamaan tamperelaisille sujuvammat ja laadukkaat palvelut myös tulevaisuudessa.
Rakennemuutoksen myötä sairaala-asumista tullaan muuttamaan tehostetuksi palveluasumiseksi, jossa henkilökuntaa on vuorokauden ympäri paikalla ja lääketieteellinen pitkäaikainen hoito annetaan kodinomaisessa ympäristössä. Ketään ei olla jättämässä heitteille vaan jokaiselle tarjotaan omaa kuntoa ja elämää vastaava koti – varallisuudesta riippumatta. Keskeistä tässä muutoksessa on sairaalamaisen laitoksen muuttuminen hyväksi kodiksi. Tästä hyvästä kodista tekevät entistä paremman sinne tarjottavat palvelut. Tavoitteena on, että jokainen ikäihminen voisi elää omassa kodissaan elämänsä loppuun asti. Oma koti ei ole paikka, johon hauras ikäihminen on hylätty yksinäisyyteen, vaan oma koti on jokaisen yksilöllisen elämäntilanteen huomioiva asuinpaikka, jossa on pärjäämisen kannalta parhaat mahdolliset palvelut. Oma koti on siis myös tehostetun palveluasumisen yhteisöllinen ryhmäkoti, jossa ikäihminen on osa turvallista ja kodinomaista yhteisöä.
Askeleita uusien parempien ja yhteisöllisempien kotien puolesta otetaan Koukkuniemen alueella peruskorjatussa Jukola-talossa sekä uudisrakennus Impivaarassa. Näissä taloissa käynnistyy tehostettu palveluasuminen vielä tämän vuoden aikana. Ikäihmiset pääsevät muuttamaan omiin vastaremontoituihin yksiöihinsä, joihin heille tarjotaan laadukkaat hoivapalvelut. Koukkuniemen alueella tarjottavasta tehostetusta palveluasumisesta tullaan tuottamaan pääosin omana tuotantona, mutta Jukola-talon kahteen alimpaan kerrokseen on tulossa myös kaupungin henkilöstön perustaman asuinyhteisö Kontu.
Yhteiskunnallisen yrityksen periaattein toimivan yrityksen perustaminen yhteistyössä henkilöstön kanssa on yksi merkittävä innovaatio, jossa etsitään uusia tapoja tuottaa laadukkaita palveluja ikäihmisille. Kansainvälisestikin merkittävä hanke asettuu luontevaksi osaksi Tampereen kaupungin monituottajamallia ja on mielenkiintoinen uusi askel kohden yksityisen ja julkisen sektorin tiiviimpää yhteistyötä. Tampereen kaupunkistrategia painottaa yhteistyötä ja yhdessä tekemistä ja esimerkiksi Koukkuniemi nähdään tulevaisuudessa ikäihmisten vireänä osaamiskeskittymänä, jossa eri toimijat kehittävät avoimessa yhteistyössä asukaslähtöisiä palveluja tamperelaisille ikäihmisille.
Ikäihmisten laadukkaiden palvelujen tuottamisessa riittää haasteita. Huoltosuhteen heikkenemisen myötä yhä pienempi joukko työtä tekeviä veronmaksajia on mahdollistamassa laadukkaat palvelut myös ikäihmisille. Lisää hoitotyötä tekeviä käsipareja ei ole näköpiirissä. Koukkuniemen kehittämisessä onkin otettu askel juuri oikeaan suuntaan ja lähdetty pohtimaan miten nykyisten resurssien viisaammalla käytöllä ja toimintaa kehittämällä voidaan vaikeassa tilanteessa tuottaa entistä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa palvelua. Koukkuniemi 2020 –hankkeessa tehdyt selvitykset ja kehittämistoimet antavat tukea valinnoille, joita Kaupunkistrategiassa on tehty.
Asiakkaiden kuuntelu, yhdessä tekeminen sekä avoin ja keskusteleva ilmapiiri ovat osastojen hyvien tulosten takana. Nämä hyvät asiat on nyt tunnistettu ja laitettu kiertoon. Yhdessä tekeminen ja avoin ilmapiiri mahdollistavat sen, että tämä hyvä koituu kaikkien eduksi entistäkin paremman Koukkuniemen puolesta.
Koukkuniemellä on otettu uusi suunta hyvästä kohti parempaa. Uskon, että voimme hyvinkin pian sanoa, että ”se on paras koti siellä Koukkuniemessä”. Haluan toivottaa teille kaikille innostavaa ja nautinnollista syyspäivää! Tervetuloa!
Jätä kommentti