Sote-uudistukessa on vielä monia riskejä

Kaiken kiireen keskellä blogin päivittäminen meinaa välillä unohtua. Alla Helsingin sanomissa 4.4.2014 julkaistu vieraskynä-kirjoitukseni.

Sote-uudistuksessa on vielä monia riskejä

Suomen hallituksen ja opposition yhdessä sopima sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on historiallinen. Se muokkaa Suomen kuntien toimintaa ennennäkemättömällä tavalla. Kuntien tehtävät muuttuvat, ja välillisesti uudistus koskee kaikkia kuntien tuottamia palveluita.

Uudistuksessa Suomeen perustetaan viisi sote-aluetta, jotka vastaavat oman alueensa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaaminen on ollut kunnan keskeisimpiä tehtäviä. Sote-uudistuksen viimeisin käänne muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallisen järjestämisvelvollisuuden perusratkaisuja ja käsitystä kunnasta. Kunnalliseen itsehallintoon perustuvan yhteiskunnallisen työnjaon ratkaisuja aiotaan uudistaa.

Perustettavat sote-alueet olisivat kuntayhtymiä, joiden hallintoon alueen kunnat osallistuisivat. Tämä vaikuttaa kunnalliseen demokra8tiaan, itsehallintoon ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin.

Kuntavaaleissa valitut valtuutetut päättävät nyt kuntalaisten palveluista. Sote-uudistuksen jälkeen kuntalaiset valitsevat vaaleissa valtuutetut, jotka valitsevat kunnanhallituksen. Kunnanhallitus valitsee edustajat kuntayhtymään, ja kuntayhtymä päättää palveluiden järjestämisestä.

Uhkana on, että palveluita koskeva päätösvalta luisuu yhä kauemmaksi kansalaisista, jotka verorahoilla rahoittavat palvelut. Vastuu palveluiden rahoituksesta säilyy kunnilla, mutta mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon katoaa.

Tämä päätös- ja vaikutusmahdollisuuden karkaaminen kuntien ulottumattomiin on vakava uhka, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut muodostavat suurimman osaa kuntien palveluista. Ne ovat juuri niitä palveluita, joita jokainen kuntalainen tarvitsee ja käyttää.

Kuntien talousarviosta suurin osa koostuu tätä nykyä sote-palveluiden menoista. Palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä sote-alueille kuntiin jää palveluita tuottava henkilöstö sekä vastuu palveluiden rahoittamisesta. Käykö niin, että ulkopuolinen taho määrää kunnalle, mitä tehdään, ja kunta tekee työt sekä maksaa laskun?

Uudistus voi johtaa tilanteeseen, jossa toiminnallinen ja taloudellinen vastuu eivät kohtaa. Kunnille jää tällöin rooli maksuautomaattina, joka vielä joutuu huolehtimaan käytännön palvelut tuottavasta henkilökunnasta.

Palvelut tilaava sote-alue on vain hallinnollinen organisaatio, joka nauttii varmasta rahoituksesta ilman huolta toiminnan ja talouden yhteen sovittamisesta. Pahimmillaan tällainen tilanne pakottaa kunnat jatkuviin veronkorotuksiin kasvavien sote-menojen vuoksi.

Sote-uudistusta valmisteltaessa on puhuttu enimmäkseen terveydenhuollosta. Sosiaalipalveluiden rooli on jäänyt vähemmälle huomiolle. Uudistuksessa ja lainvalmistelussa on kuitenkin huomioitava sosiaalipalveluiden merkitys, kuten myös niiden sovittaminen yhteen terveyspalveluiden kanssa. Sosiaalipalveluilla on kunnissa kiinteä yhteys esimerkiksi varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, kaupunkiympäristön kehittämiseen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin.

Sote-alueita ollaan luomassa nykyisten erityisvastuualueiden pohjalle ja yliopistosairaaloiden ympärille. Terveydenhuollon suhteen tämä aiheuttaa huolta siitä, painottuuko erikoissairaanhoidon rooli liikaa uudistuksessa.

Koko uudistuksen tärkeimpänä tavoitteena oli, että perusterveydenhuolto saataisiin kuntoon ja tasavertaiseksi koko maassa. Erikoissairaanhoito toimii jo nyt hyvin. Ongelmana on rapautunut perusterveydenhuolto ja palveluiden painottuminen erikoissairaanhoitoon.

Uudistuksen yhteydessä voidaan toki muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää entistä paremmin ja tasa-arvoisemmin palvelevaksi. Valmistelussa tulisikin kuulla laajasti kuntia ja erityisesti suurimpia kaupunkeja, joissa palveluiden tarve lisääntyy kuntien ja kaupunkien väestönkasvun seurauksena. Laajan kuulemisen merkitys korostuu erityisesti lain valmisteluajan lyhyyden vuoksi.

Kunnilla on käytännön kokemus ja näkemys sosiaali- ja terveyspalveluista sekä niiden ongelmista ja muutoksista. Tämä kokemus tulee hyödyntää uudistuksessa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei jaeta eteenpäin. Täytä puuttuvat kentät *