Aamulehti julkaisi tänään 13.10.2012 kirjoitukseni Tampereen tilaaja-tuottaja-mallista:
Tampereen kaupunki otti vuoden 2007 alkaessa käyttöön tilaaja-tuottajamallin. Sen piti vastata muuttuviin palvelutarpeisiin, säästää rahaa ja turvata palvelut.
Kuuden vuoden aikana on tapahtunut seuraavaa: Kaupungin menot ovat kaiken aikaa kasvaneet voimakkaasti. Hallintohenkilöstön määrä paisuu, ja palveluiden itsetarkoituksellinen ulkoistaminen kiihtyy. Kaupunkilaisten edustajikseen valitsemat valtuutetut kokevat, etteivät voi enää vaikuttaa palveluihin tai palvelutuotannon budjettiylityksiin. Laatua ei valvo kukaan.
Voimattomuutta koetaan myös johtokunnissa, jotka vastaavat palvelutuotannosta. Tampereen Tietotekniikkakeskus yksityistettiin, vaikka johtokunta vastusti sitä yksimielisesti. Tampereen Aterian johtokunta ei saanut edes käsitellä henkilöstöruokailun ulkoistamista.
Tilaaja-tuottajamallissa on lyhyesti kyse siitä, että kaupungin tuottamien palveluiden tilaaminen on erotettu niiden tuottamisesta. Valtuutetuista tai varavaltuutetuista koostuvat lautakunnat huolehtivat palveluiden tilaamisesta ja luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat niiden tuottamisesta. Palvelutilauksessa määritellään rahasumma, jolla palveluita tilataan ja tilattavan palvelun määrä.
Muutos vanhaan hierarkkiseen toimintatapaan on ollut merkittävä: nyt palveluiden tuottamisesta tehdään tilaajan ja tuottajan välillä sopimukset, joiden toteutumista valvotaan. Vaikka kustannustietoisuus kaupungissa on lisääntynyt, ei palvelutuotanto ole näytä muuttuneen edullisemmaksi.
Palvelun laatu jää usein määrittelemättä täysin, eikä sitä käsitellä oikeastaan missään toimielimessä. Koska kaupungin talous on hankaluuksissa, johtokunnat saavat lautakunnilta niukasti rahoitettuja tilauksia. Sitten palvelutuotannossa joudutaan tinkimään laadusta, jotta saataisiin palvelutilauksen määrällinen vaatimus täytettyä.
Jos palveluita tilataan ulkopuolisilta palvelutuottajilta kuten yrityksiltä, viranhaltijat tekevät kilpailutukset. Valtuutetut eivät pääse vaikuttamaan laadun painoarvoon.
Kilpailutukset tehdään aina hinnan mukaan. Halvin voittaa, ja laatu on usein sen näköistä. Tilaaja-tuottajamalli ei päästä valtuutettuja vaikuttamaan suoraan palveluihin, joita kaupunkilaiset käyttävät päivittäin ja joista kaupunkilaiset ovat kaikkein kiinnostuneimpia.
Tilaaja-tuottajamallin keskeinen hyve on se, että toiminta määritellään sopimuksissa. Kaikille pitäisi olla, selvää mitä tehdään ja millaisella budjetilla. Näin ei todellisuudessa aina ole.
Palvelusopimuksia rikotaan: tavallisimmin ylitetään budjetti. Kun talous kiristyy, budjetinylityksistä on tullut toistuvia. Joskus budjettiylitys on vain hyväksyttävä. Jos potilaita on arvioitua enemmän, ketään ei saa jättää hoitamatta sen vuoksi, että palvelusopimuksen tilausmäärät ovat pienemmät.
Toisaalta kaupungilla ei ole keinoja palkita niitä organisaation osia, jotka alittavat budjettinsa: hyvän taloudenpidon tulokset valuvat kaupungin suureen kassaan.
Tamperelaisten palveluita tuottavat kaupungin oman organisaation lisäksi myös yritykset. Perustelu on, että kaupungin organisaation toimintaa voidaan verrata yrityksiin ja siten kehittää kaupungin toimintaa. Niinpä palveluita on ulkoistettu, vaikka oma organisaatio olisi voinut tuottaa ne –ja vaikkei ulkoistuksesta olisi edes arveltu syntyvän säästöjä. Kaupungin palveluiden kiihtyvä siirtäminen yrityksille vaikuttaa itsetarkoitukselliselta.
Norrköpingissä tilaaja-tuottajamalli oli käytössä vuosina 1992–2002. Se otettiin käyttöön 1990-luvun laman aikana, ja tavoitteena oli etenkin säästäminen. Malli oli erilainen kuin Tampereella: kaupungin toiminnoista vastasivat kaupunginosalautakunnat omine organisaatioineen. Hallinto paisui, kulut kasvoivat ja kokonaisnäkemys kaupungin toiminnasta katosi. Norrköpingin vasemmistopuolueen mukaan mallin haittoja olivat sekava organisaatio, päätösten pitkät käsittelyajat ja epäselvät vastuut ydintoiminnoista. Uudessa toimintamallissa on pyritty korostamaan kokonaisuuden hallintaa, pitkäjänteisyyttä, selkeyttä ja laatua. Norrköpingissä tilaaja-tuottajamalliin ei halua palata yksikään poliittisista puolueista.
Tampereen pitää ensi valtuustokaudella selvittää perinpohjin tilaaja-tuottajamallin vaikutukset kaupungin toimintaan ja talouteen ja tehdä johtopäätökset mallin tulevaisuudesta. Pohdintaa onkin jo jonkin verran tehty muun muassa Kuntaliiton vetämän Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -hankkeessa. Menneisyyteen ei pidä palata: vanha hierarkkinen kuntajohtaminen on huono vaihtoehto. Tilaaja-tuottajamalliin ei kuitenkaan tule takertua. Siitä pitää luopua, kun tiedämme paremman vaihtoehdon.
2 Kommentit
Hirveete4 skeidaa koko tetski! Mietikkf6he4n kirjoittaja lainkaan asiaa myf6s sille4 tavalla mite4 se terveyskeskus olisi ilman MedOnea?Ve4hinte4e4n yhte4 kaaottinen ja kustantaisi kaupungille enemme4n. En tosin jaksa uskoa, ette4 tilanne tosiaan on ne4in kaaottinen, ettei vain olisi ke4ynyt niin, ette4 kun markkinatalous tulee terveyskeskukseen pistete4e4n turhia hoitajia pois ja sitten tulee valitusta? Annanpas te4sse4 esimerkin: Jos sairaalassa on 2 hoitajaa ja toinen hoitaa 80{c844703a6b68e588be9292e3f75c4b1e3e1b0d1c079db7d65a8885ffea654356} sairaalan potilaista ja toinen 20{c844703a6b68e588be9292e3f75c4b1e3e1b0d1c079db7d65a8885ffea654356}, kun tulee ulkoistus 20{c844703a6b68e588be9292e3f75c4b1e3e1b0d1c079db7d65a8885ffea654356} hoitaja saa kenke4e4 tai vaihtoehtoisesti joutuu tekeme4e4n lise4e4 tyf6te4 (reaktio: kauheaa, ei te4e4 ne4in voi menne4!). Terveyskeskus hoitajat (ja le4e4ke4rit) ovat he4vyttf6me4n laiskoja verrattuna yksityisen puoleen ja kun heilte4 odotetaan, ette4 he tekisive4t saman verran he alkavat itkee4 tyf6nantajalle. Toisaalta onko se heide4n vikansa, ettei kunnan toiminnassa ole je4rkee4 (80{c844703a6b68e588be9292e3f75c4b1e3e1b0d1c079db7d65a8885ffea654356} hoitaja saa saman palkan kun 20{c844703a6b68e588be9292e3f75c4b1e3e1b0d1c079db7d65a8885ffea654356}). Joka tapauksessa, jos MedOnea ei olisi, ei terveyskeskuksessa olisi edes le4e4ke4reite4 tarpeeksi ja hoitajat valittaisivat. Loppujen lopuksi hoitajat valittavat aina. Mike4e4n ei koskaan onnistu, mutta vika ei koskaan ole itsesse4. Lopuksi viele4 pakko todeta, ette4 MedOne on yksi asiallisimmista keikkale4e4ke4ri firmoista mte4 markkinoilla on. Ainakin meille4 Porissa asiat ovat muuttuneet vain ja ainoastaan parempaan suuntaan! Mutta eihe4n meide4n le4nsimaalainen hyve4 ja puolueeton mediamme halua kuulla, ette4 asiat ovat hyvin. Onneksi sente4e4n Porin paikallislehti osasi tehde4 viime keve4e4ne4 rehellisen jutun oman kunnan terveydenhuollosta. AVAA SILMc4SI TOIMITTAJA JA KATSO ASIAA USEAMMALTA KANTILTA!
Kiitos tästäkin kommentista.
Kommentti osoittaa kunnallisen sektorin toiminnan tuntemuksen puutetta. Yksityiset firmat eivät onnistu terveyden huollossa mitenkään oletusarvoisesti kunnan omaa toimintaa paremmin. Esimerkki on hölmö yksinkertaistus. Me emme voi tietää kuka hoitajista hoitaa 80{c844703a6b68e588be9292e3f75c4b1e3e1b0d1c079db7d65a8885ffea654356} ja kuka 20{c844703a6b68e588be9292e3f75c4b1e3e1b0d1c079db7d65a8885ffea654356}. Ja kuka hoitaisi sitten ne 20{c844703a6b68e588be9292e3f75c4b1e3e1b0d1c079db7d65a8885ffea654356} potilaista jos heitä hoitanut hoitaja erotetaan? Kasvatetaanko 80{c844703a6b68e588be9292e3f75c4b1e3e1b0d1c079db7d65a8885ffea654356} potilaista hoitaneen hoitajan työtaakkaa entisestään.
Mikään ei todista, että työntekijät olisivat julkisella puolella yhtään yksityistä puolta huonompia. Työntekijän osaaminen ei riipu siitä kenellä hänen verokirjansa on. Samat yksityisen palveluksessa olevat lääkärit voitaisiin hyvin palkata suoraa kunnalle samalla kulut olisivat pienempiä ja verotkin jäisivät Suomeen. Yksityisiä yrityksiä ei tarvita perusterveydenhuollon toteuttamiseen kuin poikkeustapauksissa ja tuottamaan sellaisia palveluita joita ei ole järkevää tuottaa kunnan omana toimintana.
Jätä kommentti